Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävä on uusi. Tehtävä on asetettu varhaiskasvatuslaissa (2018) (1) ja se mainitaan vain hyvin lyhyesti valtakunnallisissa varhaiskasvatuksen perusteissa (2022) (2). Tehtävän käytännön toteutuksen ja sisällön määrittely onkin palvelun järjestäjien eli kuntien ja yksityistä varhaiskasvatusta tuottavien yritysten, tehtävä. Opinnäytetyössäni selvitin sähköisten kyselyiden avulla, miltä varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävä näyttää Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksessa tällä hetkellä ja mitä odotuksia tehtävässä toimivilla sekä heidän esihenkilöillään on tehtävän suhteen tulevaisuudessa.
Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävässä työskentelee Helsingissä pääosin lähihoitajakoulutuksen saaneita henkilöitä, mutta muutama sosionomikin on jo aloittanut tehtävässä. Sekä työntekijät että heidän esihenkilönsä kuvaavat tehtävää vielä epäselvänä. He toivovat selkiyttämistä erityisesti suhteessa muiden moniammatillisen tiimin jäseniin. Suomalaisen varhaiskasvatuksen historiassa onkin ollut monia vaiheita, jossa tehtävien sisällöstä ja jaosta on kiistelty.
Moniammatillisessa yhteistyössä on tärkeää tunnistaa ja tunnustaa yhteisön jäsenten osaamisen (3). Moniammatillisesta yhteistyöstä varhaiskasvatuksen tiimityössä voidaan katsoa myös sosiaalialalla tyypillisen systeemiseen ajattelun kautta. Siinä perustana on lapsen, hänen perheensä ja elinympäristönsä väliset vuorovaikutussuhteet ja lapsi nähdään osana ympäristöään (4). Systeeminen ajattelu tukee myös varhaiskasvatussuunnitelmassa (2022) esitettyjä ajatuksia oppivasta yhteisöstä ja siitä, ettei lasta ei nähdä kasvatuksen ja koulutuksen kohteena vaan osana moninaista ympäristöään.
Tehtävän sisältö, vaativuuden arviointi ja palkkaus
Opinnäytetyötäni varten tehdyn kyselyn tulokset osoittavat, että tehtävässä oleellisiksi näkökulmiksi koetaan perheiden tukemisen lisäksi tasa-arvon edistäminen ja antirasistinen työote, jotka ovat osa sosiaalipedagogista työotetta. Tehtävän ollessa uusi, sekä varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävässä toimivat että heidän esihenkilönsä arvioivat hyvin varovaisesti tehtävän tähän mennessä perheille ja lapsille tuomia hyötyjä. Varhaiskasvatuksen sosionomin nähtiin kuitenkin tuovan työyhteisöön yhteisöllisyyden näkökulmaa ja mahdollistavan muiden ammattilaisten osaamisen hyödyntämisen. Moniammatillisen ja systeemisen näkökulman lapseen ja lapsuuteen nähtiin tuottavan varhaiskasvatuksen moniammatilliseen työhön laatua.
Työntekijöiden kiinnostus jatkokoulutukseen ja sosionomiksi pätevöitymiseen oli kyselyn tulosten mukaan riippuvaista tehtävän tulevasta selkiyttämisestä sekä palkkakehityksestä. Myös esihenkilöt näkivät palkkauksen parantamisen oleellisena tekijänä tehtävän veto- ja pitovoiman parantamisessa.
Yhteenvetoa ja suosituksia tulevaan
Tehtävä on uusi ja on ymmärrettävää, että sen jäsentäminen ja kehittäminen on vielä kesken. On hienoa, että kehittämistyöhön on Helsingissä lähdetty, vaikka varsinaisia varhaiskasvatuksen sosionomeja on valmistunut vasta muutamia. Opinnäytetyöni on osa käynnistyvää kehitystyötä ja sen tulokset on esitelty Helsingissä varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävässä toimiville, heidän esihenkilöilleen sekä aluepäälliköille. Kaupunkitasoisen sosionomien ja esihenkilöiden verkoston luominen on aloitettu ja yhteinen keskustelualusta perustettu.
Tällä hetkellä tehtävässä toimivilla sekä tehtävää johtavilla esihenkilöillä onkin hyvä mahdollisuus osallistua yhteiseen keskusteluun ja tehtävän kehittämiseen sekä sen merkityksen sanoittamiseen työnantajatasolla, omissa työyhteisöissään sekä perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. Jatkossa on kuitenkin tärkeää, että työnantaja järjestää kaupunkitasoista perehdytystä sekä työntekijöille että esihenkilöille, jotka tehtävää johtavat. Oleellista on saada aikaa yhteiselle keskustelulle uuden tehtävän äärellä.
Kirjottaja
Niina Eloranta, sosionomi (ylempi AMK), Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kirjoittaja toimii päiväkodin johtajana Helsingissä.
Kirjoitus perustuu opinnäytetyöhön: Eloranta, Niina 2022. Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävä Helsingin kaupungilla.
Lähteet
- Varhaiskasvatuslaki 540/2018. Annettu Helsingissä 13.07.2018 (Varhaiskasvatuslaki 540/2018 – Säädökset alkuperäisinä – FINLEX ®)
- Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. Opetushallitus. Määräykset ja ohjeet 2022:2a. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022 (oph.fi))
- Isoherranen, Kaarina 2012. Uhka vai mahdollisuus -moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Akateeminen väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos.
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022. Systeeminen toimintamalli lastensuojelussa. Viitattu 12.11.2022.
Ei kommentteja